Schipperke käyttäytymiskysely 2021
Suomen Schipperkekerho toteutti joulukuussa 2021 käyttäytymiskyselyn schipperken omistajille. Kysely julkaistiin yhdistyksen kotisivuilla ja kyselyyn vastaamiseen oli vapaa pääsy kaikille halukkaille. Kysely oli avoimena reilun kuukauden ajan.
Kyselyyn kertyi yhteensä 306 vastausta. Vastatuista koirista 173 oli narttuja ja 133 uroksia. Näistä 92 koiraa (30,1%) oli steriloitu tai kastroitu. Vastatut koirat olivat enimmäkseen nuoria alle viisivuotiaita: reilu puolet vastatuista koirista (157 kpl) oli syntynyt vuoden 2017 jälkeen.
Schipperkejen käyttäytymiseen liittyvät haasteet on arjen sujuvuuden kannalta koettu pääsääntöisesti maltillisiksi: selkeästi suurin osa (96,1%) vastanneista koki, että arki koiran kanssa on aina tai usein helppoa. Joskus tai ei koskaan helpoksi arjen koiransa kanssa koki 3,9% vastanneista. Seuraavien alalukujen alle on tehty yhteenveto eri osa-alueista tehtyihin kysymyksiin saaduista vastauksista.
Yksinoloon liittyvät ongelmat
69,9% vastanneista ei ollut havainnut koirallaan kysyttyjä yksinoloon liittyviä ongelmia. 30,1% vastanneista ilmoitti, että koiralla on havaittu jotain yksinoloon liittyviä ongelmia. Suurimmalla osalla näistä (48 vastausta) ongelmat liittyivät ääntelyyn, mutta myös tavaroiden tuhoamista (37 vastausta), ulostamista tai virtsaamista (26 vastausta) ja voimakasta läähätystä (7 vastausta) oli havaittu. Ne, jotka olivat ilmoittaneet yksinoloon liittyvistä ongelmista, suurin osa (83,4%) ilmoitti, että ongelmia ilmenee joskus (55 vastausta) tai ei juuri koskaan (50 vastausta). 16,7% ongelmia havainneista ilmoitti, että yksinoloon liittyviä ongelmia ilmenee usein (17 vastausta) tai aina (4 vastausta).
Ihmissosiaalisuus
Kysyttäessä, miten koira yleensä suhtautuu sitä lähestyvään vieraaseen ihmiseen, yleisimmät vastaukset olivat ”kiinnostuu ihmisestä, tervehtii kun koiralle itselleen sopii” (31,7% vastauksista) ja ”tervehtii ja on sen jälkeen välinpitämätön” (26,1% vastauksista). 15,7% vastanneista oli valinnut vastauksekseen ”suhtautuu epäluuloisesti/varautuneesti, muttei aggressiivisesti”. Näitä kaikkia kolmea voidaan pitää schipperkelle luonteenomaisena reaktiona.
15,4% ilmoitti koiransa käyttäytyvän ylitsepursuavan ystävällisesti, ja 6,2% ilmoitti, että koira ei kiinnostu lähestyvästä ihmisestä. 3,6% ilmoitti koiran käyttäytyvän aggressiivisesti ja 1,3% koiran perääntyvän ja välttelevän.
Suurin osa vastanneista ilmoitti koiransa sallivan normaalit hoitoimenpiteet (esim. kynsien leikkuu, harjaus, pesu, hampaiden pesu) purematta aina (69% vastauksista) tai usein (23,9%). Kuitenkin 7,2% vastatuista koirista ei salli normaaleja hoitotoimenpiteitä kuin joskus (20 vastausta) tai ei koskaan (2 vastausta).
Koirasosiaalisuus
Kyselyn perusteella erityisesti kastroimattomilla urosschipperkeillä esiintyy harvakseltaan ongelmia tulla toimeen samaa sukupuolta olevien lauman ulkopuolisten koirien kanssa. Samaa sukupuolta olevien koirien kanssa tuli toimeen vain joskus 22,3% (68 kpl) ja ei koskaan 3,6% (11 kpl) vastatuista koirista, joista 34 kpl oli kastroimattomia uroksia, 13 kpl kastroituja uroksia, 16 kpl steriloimattomia narttuja ja 18 kpl steriloituja narttuja. Vastatuista koirista 29,8 % (91 kpl) tuli samaa sukupuolta olevien koirien kanssa toimeen aina, ja 44,3% (135 kpl) usein.
Vastakkaista sukupuolta olevien lauman ulkopuolisten koirien kanssa toimeen tulemisessa ei näyttäisi juurikaan olevan ongelmia: 9,9% (30 kpl) vastatuista koirista tulee toimeen vastakkaista sukupuolta olevien koirien kanssa joskus ja 1% (3 kpl) ei koskaan, mutta usein toimeen tuli 32,9% (100 kpl) ja aina 56,3% (171 kpl). Koirat, joilla oli ongelmia vastakkaista sukupuolta olevien koirien kanssa, olivat yhtä lukuun ottamatta sellaisia, että niillä oli ongelmia tulla toimeen sekä samaa että vastakkaista sukupuolta edustavien koirien kanssa. Näistä kastroimattomia uroksia oli 4 kpl, kastroituja uroksia 6 kpl, steriloimattomia narttuja 10 kpl ja steriloituja narttuja 12 kpl. Lisäksi yksi steriloimaton narttu oli ilmoitettu sellaiseksi, että se tuli toimeen aina samaa sukupuolta olevien kanssa mutta vain joskus vastakkaista sukupuolta olevien koirien kanssa.
Pelot
69,9%:lla (214 kpl) vastatuista koirista ei ollut todettu ääniarkuuksia. Kysytyistä ääniarkuuksista yleisimmin pelkoa aiheuttivat schipperkeissä ilotulitteet (18,3%, 56 kpl). Pamauksia pelkäsi 10,8% (33 kpl), ukkosta 9,5% (29 kpl), muita kovia ääniä 6,9% (21 kpl) ja jotain muita ääniä 10,5% (32 kpl) vastatuista koirista. Muista äänistä mainittiin erityisesti erilaiset kimeät korkeat äänet (9 vastausta) sekä yleisesti äkilliset kovat äänet (19 vastausta).
Koiran pelko ääniä kohtaan ilmeni tyypillisesti haukkumisena (36 vastausta / 13,2% vastatuista koirista) tai väistämisenä/pakenemisena (31 vastausta / 11,4% vastatuista koirista), harvemmin vapinana/kuolaamisena (26 vastausta / 9,5% vastatuista koirista), säpsähtelynä (17 vastausta / 6,2% vastatuista koirista) tai jähmettymisenä (16 vastausta / 5,9% vastauksista). 18 koiralle (6,6%) ilmoitettiin jokin muu ääniarkuuteen liittyvä reaktio, joista yleisimmät olivat piiloutuminen tai ihmisen syliin hakeutuminen (7 vastausta), ulina/vinkuminen (4 vastausta) ja läähättäminen (3 vastausta).
216 vastatulla koiralla (70,8% vastauksista) ei ollut pintoihin, paikkoihin ja liikkumiseen liittyviä pelkoja. Ne, joilla pelkoja oli, pelkoja aiheuttivat kysytyistä asioista lähinnä ritilät (38 vastausta / 12,5%) ja liukkaat alustat (22 vastausta / 7,2%), muutamalla koiralla myös korkeat paikat (10 vastausta / 3,3%), portaat (9 vastausta / 3%), kaivonkannet (8 vastausta / 2,6%) ja autoilu (5 vastausta / 1,6%). Jotain muuta pintoihin, paikkoihin ja liikkumiseen liittyvää pelkäsi 35 vastattua koiraa (11,5%), ja vastauksissa mainittiin mm. pimeys, putket, moottorikelkka, avarat kaikuvat tilat, liukuportaat sekä laiturit ja sillat.
Tyypillisimmillään pintoihin, paikkoihin ja muuhun liikkumiseen liittyvä pelko ilmeni väistämisenä tai pakenemisena (42 vastausta / 16,5% vastauksista), harvemmin jähmettymisenä (29 vastausta /11,4%), haukkumisena (5 vastausta / 2%) tai vapisemisena/kuolaamisena (2 vastausta / 0,8%). Muista ilmenemistavoista (14 vastausta / 5,5%) mainittiin mm. hännän vetäminen koipien alle, syliin pyrkiminen, matalaksi painautuminen ja hidastettu/nopeutettu eteneminen pelkoa herättävää kohdetta ohitettaessa/ylitettäessä.
”Murrosikä”
29,2% vastatuista koirista (89 vastausta) ilmoitettiin olleen huomattava iän myötä helpottanut ”murrosikä”. Murrosikä oli suunnilleen yhtä yleinen molemmissa sukupuolissa: ilmoitetuista voimakkaan murrosiän läpikäyneistä koirista uroksia oli 43 kappaletta ja narttuja 46 kappaletta. Murrosiän ilmenemisen kuvailusta kertyi 74 vastausta. Yleisimmin murrosikä ilmeni yleisenä uhmaamisena, omistajan auktoriteetin kyseenalaistamisena ja jo opittujen asioiden unohtamisena – tällaisesta käytöksestä raportoitiin 32 vastauksessa. Myös ns. ”mörkökausi” oli yleinen, eli ikäkausi, jolloin koiralla oli ollut omituisia pelkoja erilaisia arkisiakin asioita kohtaan sekä haukkuherkkyyttä tai ”tyhjänhaukkumista”. Tällaisesta käytöksestä kerrottiin 29 vastauksessa. 17 vastauksessa kerrottiin ylikorostuneesta reviirikäyttäytymisestä, remmiräyhäämisestä ja omaan laumaan kuuluvien koirien haastamisesta. 12 vastauksessa puolestaan kerrottiin ylettömästä vilkkaudesta tai toimeliaisuudesta ja runsaasta tavaroiden tuhoamisesta.
Ikääntymisen myötä muuttunut käytös
Koiran ikääntymiseen liittyviä käytösmuutoksia raportoitiin seuraavasti:
- voimakasta ”turhan” haukkumista: 34 kpl (48,6% tähän kysymykseen tulleista vastauksista)
- aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan: 15 kpl (21,4%)
- aggressiivisuutta muita koiria kohtaan: 21 kpl (30%)
- pelkotiloja ihmisiä kohtaan: 3 kpl (4,3%)
- pelkotiloja erilaisia alustoja kohtaan: 1 kpl (1,4%)
- pelkotiloja erilaisia ääniä kohtaan: 16 kpl (22,9%)
Vaikka tässä kysyttiin nimenomaan koiralla vanhemmiten ilmenneitä käytösmuutoksia, oli suurin osa tässä ilmoitetuista koirista kuitenkin nuoria, 2018-2020 syntyneitä. Koska suurin osa kyselyyn vastatuista koirista oli muutenkin verrattain nuoria, ei tämän kyselyn perusteella saatu juurikaan kuvaa schipperkeillä vanhenemiseen liittyvien käytösmuutosten yleisyydestä.
Syömiskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat
Vastatuista koirista 92,8% (283 kpl) ilmoitettiin normaalipainoisiksi. 6,9% (21 kpl) ilmoitettiin lihaviksi ja yksi koira laihaksi. Lihavaksi ilmoitetuista 6 kpl oli kastroimattomia uroksia, 4 kpl kastroituja uroksia, 4 kpl steriloimattomia narttuja ja 7 kpl steriloituja narttuja.
57,4 % (175 koiraa) ilmoitettiin syövän ruokansa normaalisti. 57,9% vastatuista koirista (177 koiraa) ilmoitettiin kuitenkin olleen/olevan jokin seuraavista ongelmista:
- sukkien (tai muiden vaatekappaleiden) nielemistä: 8 kpl (2,6%)
- kivien syöntiä: 12 kpl (3,9%)
- ulosteiden syöntiä: 55 kpl (18%)
- liiallista juomista (ylimääräistä virtsaamista aiheuttavaa): 16 kpl (5,2%)
- nirsoilua: 45 kpl (14,8%)
- ylenpalttista ahneutta: 41 kpl (13,4%)
Suurimmalla osalla vastatuista ongelma oli ollut vain tilapäinen ja liittynyt esimerkiksi johonkin tiettyyn ikäkauteen tai ohimenevään sairauteen ja saatu esimerkiksi koulutuksella tai ruokavaliota muuttamalla korjattua, tai sitten ongelma oli niin lievä, ettei sitä oltu koettu ongelmalliseksi (esim. satunnainen ulosteiden syöminen tai valikoivuus ruoan suhteen). 13 vastauksessa mainittiin, että ongelmallinen käytös oli jatkuvaa eikä siihen ollut löydetty ratkaisua. Kahdessa vastauksessa kerrottiin ongelmallisen käytöksen johtuneen diagnosoidusta kroonisesta sairaudesta (toisella kilpirauhasen vajaatoiminta ja toisella suolistosairaus).
67,9% (207 kpl) vastatuista koirista ei vastausten mukaan vahdi ruokaansa tai herkkujaan aggressiivisesti. 29,5% (90 kpl) kerrottiin vahtivan ruokaansa aggressiivisesti muilta lauman jäseniltä ja 7,5% (23 kpl) ihmisiltä.
Sisäsiisteys
Vastausten perusteella sisäsiisteyteen liittyvät ongelmat ovat rodussa varsin vähäisiä. 60% (183 kpl) vastatuista koirista oli oppinut sisäsiistiksi alle 6 kk ikäisenä ja 30,8% (94 kpl) vuoden ikään mennessä. Vain 4,3% (13 kpl) oli oppinut sisäsiistiksi yli vuoden iässä, ja 12,8% (39 kpl) ilmoitettiin olevan pääsääntöisesti sisäsiistejä, mutta vahinkoja saattaa käydä silloin tällöin.
74,8% (228 kpl) koirista kerrottiin olevan sellaisia, etteivät ne merkkaile koskaan sisätiloissa. 17,4% (53 kpl) kerrottiin merkkailevan satunnaisesti kotona ja/tai vieraissa paikoissa, vaikka muuten on sisäsiisti, ja 9,8% (30 kpl) merkkailevan satunnaisesti sisälle esim. juoksujen aikaan tai juoksuisten narttujen takia.
Sijaistoiminnot
176 koiralla ilmoitettiin olevan jotakin kysytyistä sijaistoiminnoista. Kysytyt sijaistoiminnot esiintyivät seuraavanlaisesti:
- hännän jahtaaminen: 60 kpl (34,1%)
- lelujen imeskely: 31 kpl (17,6%)
- tassujen/kylkien nuoleminen/pureskelu: 63 kpl (35,8%)
- ravaaminen: 23 kpl (13,1%)
- kuopiminen: 37 kpl (21%)
- tuijottaminen: 33 kpl (18,8%)
- turhan haukkuminen: 64 kpl (36,4%)
- vinkuminen: 27 kpl (15,3%)
Sijaistoiminnot liittyivät täydentävien vastausten perusteella tyypillisesti turhautumiseen, kiihtymiseen, rauhoittumiseen ja huomion hakemiseen. Lähes kaikissa vastauksissa sijaistoimintojen kerrottiin olevan hetkellisiä ja liittyvän johonkin tiettyyn tilanteeseen eikä niitä koettu häiritseviksi – ainoastaan toistuva turhan haukkuminen koettiin joissakin vastauksissa häiritseväksi.