Mimorin Daffy Dederang "Ukko"

SMARTDOG TESTIRAPORTTI

TESTI PVM: 11.5.2018 PAIKKA: Huvihurtta, Mikkeli

KOIRA: Mimorin Daffy Dederang, Ukko

ROTU: australiakelpie

TESTAAJA: Katriina Tiira

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA Ukko on ylitsepursuavan avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan. Ukolla on huima keskittymiskyky tehtäviin, eikä sitä juurikaan häiritse mikään ulkopuolelta kuuluva ääni. Ukko on myös hyvin motivoitunut sekä ruoasta että tehtävistä. Pientä varovaisuutta näkyy testitavaroita kohtaan (sylinteri, näköeste, V-aita, astia) mutta se pääsee nopeasti ohi näistä, ja varovaisuutta näkyy vain ensimmäisellä kerralla. Sylinteritestissä Ukko osoittaa hyvää itsehillintää. Ukko on mestaritasoa ihmisen eleiden luvussa - todella harva koira kykenee samaan kuin Ukko, eli virheettömään suoritukseen (tähän mennessä vain 13 koiraa on pystynyt tähän). Ukko on myös eleillä huijattavissa. Ukko ratkaisi tilaan liittyvän ongelman pienen miettimisen jälkeen, mutta testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli sille liian vaikea. Ukko on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija. Tämä näkyy myös V- aidassa, jossa koira odottaa ohjaajan apua ratkaisuun, sekä sosiaalisen oppimisen tehtävässä, jossa Ukko odottelee myös ihmisten apua. Muistitehtävässä Ukko saa puolet oikein, mikä on keskiarvoinen suoritus. Vahvistaisin Ukon itsenäistä työskentelyä tai ainakaan sitä ei kannata rajoittaa. Itseluottamus itsenäisestä työskentelystä ja siinä onnistumisessa voisi olla hyväksi.

2

YKSITTÄISET OSA-ALUEET ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira - toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Ukolla on hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Ukolla tämä oli 80%.

Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.

3

ELEET

Eleiden lukukyky - osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

Ukko lukee ihmisen kommunikointia erinomaisesti saaden 100% ELEET osuudesta oikein! Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana. Ukko on yli tuhannesta testatusta koirasta 13sta virheettömän suorituksen tehnyt koira, joten tälläinen tulos on hyvin harvinainen!

ONGELMANRATKAISU - V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20-40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia Ukolle, mutta koira ratkaisi sen 3 min määräajan puitteissa (148 sekunnissa). Koira pyytää apua ihmiseltä, mutta ratkaisee tehtävän lopulta itse.

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa - itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa.

Aluksi Ukko tekee jonkin verran itsenäistä työtä (10%) mutta vaihtaa nopeasti strategiaa ja pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes yksinomaan ohjaajaan tukeutuen ja ohjaajalta apua pyytäen (90%). Ukko on avun pyytämisessä hyvin sinnikäs, eikä sitä häiritse mitkään samaan aikaan ulkoa kuuluneet äänet.

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille - eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän. Ukko ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Toiset koirat ovat erittäin herkkiä ihmisen kommunikoinnille, ja tässä tapauksessa testaajan viimeksi nostama kuppi saattoi olla voimakkain vihje koiralle.

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus - tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin "väärän" sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus. Ukko seurasi osaa testaajan vääristä vihjeistä, siitä huolimatta, että näki namin menevän toiseen astiaan. Koirilla tiedetään ennestään, että sen omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran suuri herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille - tämä vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja myös rodulla saattaa olla siihen vaikutusta. Koulutuksella ja aikaisemmalla kokemuksella on myös merkitystä tähän. Koirasi on herkkä ihmisen kommunikoinnille, ja se kannattaa pitää mielessä niin koulutus kuin kilpailutilanteessa.

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s - käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja - näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin - tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

Ukko muisti oikein kaksi (lyhin ja pisin) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on keskimääräinen suoritus tässä tehtävässä. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Ukko meni tosin aina keskelle, ja sai siten kaksi oikein. Ukko odotti rauhassa, ihan pientä vinkumista kuului välillä.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. "Do as I do" koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

Ukko ei paina oikeaa nappulaa 3 min kuluessa. Koira odottaa testaajan / ohjaajan apua tilanteeseen, eikä innostu itse yrittämään tehtävän ratkaisua. Ukko ei kuitenkaan pelkää laitetta.

Kaikista testatuista koirista 63% painaa nappulaa, mutta näistä painaneista vain 43%:lla se on selkeästi mallista oppimista, loput painavat kokeiltuaan kaikkea mahdollista ja usein vahingossa.

AKTIIVISUUS: Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

Koirasi aktiivisuus oli testissä 41 - koira on keskimääräistä aktiivisempi testitilanteessa.